SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUKSET JA TEHOKALASTUKSET

Ranta-alueiden  kunnostustyöt

Järven etelänpuoleisella osalla, molemmin puolin rantaa on ollut yhteensä n.1,5 km mittaisella matkalla runsaasti maatunutta vesikasvustoa, joka haisee mädäntyneelle. Tämän lisäksi edempänä rannasta on kasvanut runsasta vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden runsauden vuoksi ja järvelle kulku on ollut paikoin hankalaa ja irtoilevat kasvustolautat ovat haitanneen kalastusta. 

Ranta-alueen kunnostamiseksi maatunut ja haiseva alue ruopattiin kaivinkoneella n. 20 m:n leveydeltä rantaviivasta kovan pohjan tasoon asti. Samalla poistettiin kasvillisuus juurineen  rantaviivan muotoa ja järven pohjan syvyyttä muutamatta. Työ tehtiin talvityönä jään päältä.

Ruoppausalueen pinta-ala on kokonaisuudessa 31.360 m², maa-ainesta poistetaan yhteensä 14.380 m³. Maatunutta maata oli pahimmilla alueilla jopa 160 cm, massan keskisyvyys oli 46 cm. Massat läjitettiin ja tasoitettiin ranta-alueen maaomistajien kanssa yhteisesti sovituille paikoille.

Ruoppauksen jälkeen järvessä olevan kasvillisuuden poistamista on jatkettu niittämällä kolmena seuraavana kesänä yhteensä n. 14 ha alueelta.  Ensimmäinen niitto tehtiin elokuussa 2005. Tuolloin ajettiin 40 traktorikuormaa niitettyä kasvillisuutta pois järvestä. Toinen niitto tehtiin elokuussa 2006, jolloin niitetty määrä on pudonnut 10 kuormaan vesikasvillisuutta. Kolmas niitto tehtiin elokuussa 2007, nyt jäljellä oli enää  n 5 kuormaa kasvillisuutta.  Niittopäiviä on ollut kaikkiaan12. Niitto suoritettiin ympäristökeskuksen toimesta.

Järven rannan kunnostuksiin ja vesikasvuston poistoon rahoitusta on saatu Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselta, toimintaryhmä  JOMMAlta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta,  Keski-Perämeren kalastusalueelta ja Kuivaniemen kunnalta.  Kalastuskunnan oman työn osuus tehty  talkoilla. Kunnostushankkeen kokonaiskustannusarvio on ollut lähes 50.000 euroa.

Suoritettuihin töihin kalastuskunta ja sen ranta-asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Järven tilan ja käyttökelpoisuuden on todettu parantuneen.

Tehokalastukset

POISTOKALASTUS ALKAA TUOTTAA TULOKSIA 

Viimeisin poistokalastusta suoritettiin lokakuussa 2011.  Kalaa poistettiin kuuden päivän aikana 27 700 kg. Kalaa on poistettu nuottaamalla vuodesta 2006 lähtien yhteensä n. 90 000 kg.

Poistokalastuksen vaikutukset ovat näkyvissä.  Särkikalan määrä on vähentynyt. Petoka-lojen (ahven ja hauki) osuus apajissa  arviolta 35 – 40 %. Kesänvanhaa poikasta ei ollut joukossa. Veden laatua on tarkkailtu vesinäyttein.

 AIKAISEMPAA KALASTUSTIETOA

Särkijärven kalasto on runsasta, mutta on erittäin pientä ja vähäarvoista. Runsas kalasto aiheuttaa järvessä sisäistä kuormitusta ja veden laadun heikkenemistä. Kalastoa on tämän vuoksi säännöllisesti pyritty vähentämään  lähinnä rysäpyynnin avulla. Rysäsaaliit ovat olleet ajoittain runsaat esim. 1996 saalis oli 8595 kiloa, vuosina 1997 -2000 saalis vaihteli 1300 -2250 kiloon,  2001 -2005 rysäsaalis  oli 3450 - 4700 kiloa/vuosi. Kalastuskunnan kirjanpidon mukaan 11 vuoden aikana rysäkalastuksella saatiin vuoteen 2006 mennessä kaikkiaan 39.865 kg vähäarvoista pientä kalaa (3624 kg/vuosi). 

Huolimatta tehokkaasta rysäkalastuksessa kalaston koostumuksessa ja järven tilassa ei havaittu muutosta. Syvyytensä ansiosta järvi soveltuu hyvin nuottapyyntiin ja kun Oijärvellä tehtiin nuottapyyntiä, niin lokakuussa 2006  Särkijärvellekin tarjoutui mahdollisuus nuottauskokeiluun. Ammattikalastajien toimesta suoritetulla nuottauksella saavutettiin erittäin runsas saalis. Kahden päivän aikana Särkijärvestä nuotattiin 16.000 kilon pikkukalasaalis. Tästä huolimatta järveen jäi merkittävät määrät kalaa esim. maaliskuussa -07 pilkkikisassan 49 pilkkijän saalis oli 117 kg kalaa ja 225 pilkkijän saalis peräti 641 kg.

Niinpä syksyllä 2007 tehonuottaus uusittiin. Saatu saalis järvestä vähentyi hieman, mutta saalis oli edelleen  merkittävä. Neljän päivän aikana järvestä poistettiin nyt yhteensä 14.000 kg pikkukalaa. Vuonna 2008 nuottausta jatkettiin edelleen, pientä vähäarvoista kalaa saatiin vieläkin merkittävä määrä, kahden päivän aikana  yhteensä 7.500 kiloa. 

Nuottaus järvellä on osoittautunut tehokkaaksi ja on ilmeisesti ainoa tarpeeksi tehokas tapa vähentää järven kalastoa niin, että kalaston rakennetta ja veden laatua saadaan parannettua. Lähialueella ei kuitenkaan ole kyseiseen nuottaukseen soveltuvaa kalustoa. Nuottaus on tehokasta, mutta kustannukset kalastuksesta ovat korkeat (n. 1000 euroa/päivä). Kalastuskunnan rahallisen ja talkootyön lisäksi nuottauksiin ovat osallistuneet Kuivaniemen Lähineuvosto, Keski-Perämeren kalastusalue ja Metsähallitus

Tehokalastus Särkijärvellä on saanut positiivista julkisuutta ja näkyvyyttä tiedotusvälineissä, asiasta on ollut useita kirjoituksia lehdissä ja nuottauksesta uutisoitiin myös radiossa.

Vuonna 2009 nuottaus 

Pientä vähäarvoista kalaa saatiin vieläkin merkittävä määrä.  3,5 päivän aikana yhteensä 13.300 kiloa.  Havaittavissa tosin oli, että ahvenen koossa oli tapahtunut muutosta, joukossa oli 500 - 700 g ahvenia.

Muut toimet: sisäisen ja ulkoisen kuormituksen selvitys valmistui 2008

Särkijärvestä on  laadittu syvyyskartta hoitotoimien suunnittelun kehittämiseksi ja kalastuksen edistämiseksi. 

Särkijärvellä on tehty säännöllisesti koekalastuksia ja otettu vesinäytteitä kalaston ja veden laadun tilan seuraamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kehittämisosaston ympäristöhallinnossa on tehty työharjoitteluraportti "Kalaston ja sen poiston vedenlaatuvaikutukset rehevissä järvissä Pohjois-Pohjanmaalla" (Outi Kaski 2007). Särkijärvi oli yksi kohteista ja raportti  sisältää lisätietoa järven toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Raportti on saatu kalastuskunnan käyttöön.

Vuonna 2008 valmistui ulkoisten ja sisäisten kuormitusselvitys. Työ oli jatkoa ja täydennystä kesällä 2007 Outi Kasken tekemään raporttiin.  

Työ tehtiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opinnäytetyönä (71 s  + liitteet). Työn tekijä Elina Tuomaala. Työn tarkoituksena oli selvittää laskennallisesti Iin Särkijärven ulkoisen kokonaiskuormituksen määrä ja sen jakautuminen eri tekijöihin. Lisäksi työssä selvitettiin laskennallisesti järven sietokyky ulkoista fosforikuormitusta vastaan. Kuormitus on laskettu käyttäen ominaiskuormituskertoimia, joita on etsitty kirjallisuuslähteistä sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä.

Selvitys osoitti, että Särkijärven ulkoinen kuormitus ei ylitä järven sietokykyä eli se ei ole syynä järven rehevyysongelmiin. Verrattaessa tämän selvityksen tulosta ja Särkijärveen aiemmin tehtyjen koeverkkokalastusten tuloksia, voidaan päätellä Särkijärven rehevyyden johtuvan runsaasta, pienimassaisesta kalakannasta, joka lisää järven sisäisen kuormituksen määrää.

Yksi työssä esitetty koottu toimenpide-ehdotus on Särkiojan suulle laitettavaa nousueste, jottei järveen nousisi tätä kautta lisää kalaa.  Kesän 2008 pienimuotoisessa kokeilussa kuitenkin havaittiin, että kalaa liikkui molempiin suuntiin yhtä paljon. Nousuesteen todellinen tarve ja sen mahdollinen hyöty on siis vielä todentamatta eikä sen toteuttamisesta ole tehty päätöstä.  Opinnäytetyössä todettiin, että Särkijärvellä tähän mennessä tehdyt kunnostustoimenpiteet on valittu hyvin ja että edelleen on syytä selvittää kalaston koon ja lajisuhteiden kehitystä mm. koeverkkokalastusten avulla.

Toimia 2009

Ammattiopisto Lappia on jatkanut koeverkkokalastuksia järvellä. Heinäkuussa  2009 tehtiin koeverkkokalastusta ympäristökeskuksen toimesta, apureina toimivat kalastuskunnan edustajat

Kalojen kulkuseurantaa tehtiin myös alkukesällä liikehdintä oli joesta järven suuntaan samanlaista aiempiin vuosiin verrattuna, mutta järvestä jokeen päin liikehdintä vähäisempää

16.9.2009 istutettiin 1000 kpl:n koe-erä 1 kes vaellussiikaa Kivijärven lnr:sta Olhavasta. Istutukset vastasi Voimalohi Oy, Keski-Perämeren kalastusalue ja Särkijärven kalastuskunta ja toteutuksen suoritti Ammattiopisto Lappia.   

Jokaiselle kalastusluvan ostajalle on jaettu seurantalomake, johon heitä on pyydetty kirjaamaan ylös saadut saaliit ja muut havainnot. Saman tekevät myös osakkaat. Tällä tavoin kaikki pyritään saamaan mukaan pitämään huolta järven kunnosta ja tehtyjen kunnostustoimenpiteiden hyödyistä.

Tulevia hoitotoimia

Vaikka järvestä on poistettu merkittävät määrät vähäarvoista kalaa, niin pysyvien tulosten saavuttamiseksi nuottausta tai tehokalastus järvellä pyritään jatkamaan.  Tämä on tarpeen sekä kalan kasvun että järven sisäisen kuormituksen vuoksi. Tavoitteena on on edelleen noin 10.000 kg:n saalit tulevinakin vuosina.  Tehokalastuksen toteutustapa on vielä avoin.

Kunnostushankkeen vaikutusten selvittämiseksi jatketaan veden laadun tarkkailua myös kunnostushankkeen päätyttyä. Veden laadun tarkkailuohjelma pyritään saamaan ympäristökeskuksen ohjelmaan.

Suoritetun kalaistutuksen tulosta seurataan koeverkkokalastuksin. Saatavien tulosten perusteella harkitaan muita istutuksia (kuha tai järvitaimen). Saatujen tulosten perusteella selvitetään istutettavien kalojen lajia, määrää ja rahoitusta samoin mahdollisuuksia muihin toteutuksiin. 

Lisätietoa Särkijärven kalanhoitotöistä kalastuskunnan esimies Pirjo Särkiaho puh 040-7295479  pirjo.sarkiaho@pp.inet.fi