Iin kalastuksen historiaa

Kala ja kalastus on aina kuulunut iiläiseen elämänmenoon. Historiallisissa lähteissä Ii mainitaan ensi kerran vuonna 1374, jo silloin Iin satama oli markkinapaikka. Iin tärkeimmät vientitavarat olivat tuolloin kalat, ennen kaikkea lohi, myös turkiksia vaihdettiin Tukholmassa laivattuihin tavaroihin. 1800-luvun lopulla ei voitu enää puhua lohimarkkinoista, sillä Iin haminalaiset olivat alkaneet itse välittää lohta suurimpiin asutuskeskuksiin: Helsinkiin, Tukholmaan ja Pietariin. Lohi suolattiin Iissä ja lohta kuljetettiin esim. jähdeillä, iiläisillä purjealuksilla.  (Lähde: Viljo Nissilä: Iijoen varrelta. Vanhaa Haminaa, jokisuun kalastusta ja 1800-luvun sivistyneistöä).

Kuivaniemi on kalapitäjä

Kuivaniemi on merenrantapitäjä, 30 km rantaviivaa antaa Kuivaniemelle merellisen luonteen. Merenkululla ja veneenrakennuksella on Kuivaniemellä pitkät perinteet. Meri ja vesistöt ovat tärkeässä osassa sekä historiassa että Kuivaniemen nykypäivässä. Seudulla pyydettiin jo kivikaudella kalaa ja hylkeitä. Kalastus tuo tänäänkin toimeentuloa kuivaniemeläisille: kalaa pyydetään ja kasvatetaan. Ammattikalastajien ja kalanviljelyn lisäksi kalastuksen harrastajia on runsaasti. Kunnan halki virtaa Kuivajoki, joka laskee 40 km Oijärvestä Perämereen. Kuivajoen tärkeimmät sivu-uomat ovat Kivijoki (laskee Oijärveen) sekä Hamarinjoki ja Luujoki.

Lohi oli Iin yksi tärkeimmistä vientituotteista jo 1300-luvulla. Kuvassa lohen punnitusta Ii Haminassa, kuva Iin kotiseutuarkisto.